pehmeitä sydämiä nakattiin uuniin ja ulos tuli rapeat pikkupiparit, naposteltavaksi glögin kera tai ihan vain sellaisinaan.
tässä pienen pieni blogi sisältäen äidin ajatuksia, kuvia, päivityksiä kaukaisille ystäville suvulle ja perheelle, Pienen Pojan elämän ensi vaiheet.
03 joulukuuta 2011
pipareita!
tänään joulun ensimmäinen (mutta ei viimeinen) piparitaikina keitettiin, vaivattiin ja leivottiin lämpimänä keittiönpöydän äärellä. kaikki tuoksuttelivet ihanaa tuoreen taikinan tuoksua ja maistelimme pieniä palasia. pienin meistä ei vielä pääse maistelemaan mutta ehkä sitten ensi vuonna! = )
pehmeitä sydämiä nakattiin uuniin ja ulos tuli rapeat pikkupiparit, naposteltavaksi glögin kera tai ihan vain sellaisinaan.
pehmeitä sydämiä nakattiin uuniin ja ulos tuli rapeat pikkupiparit, naposteltavaksi glögin kera tai ihan vain sellaisinaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihana jouluntuoksuinen kotipäivä teillä ollut tänään! Ens vuonna aamos voi tehdä oman piparin.. :)
VastaaPoistaTiinäpä mummun pikkunen kattelee, kun mamma TAITEILEEE...
VastaaPoistaKYLLÄ JO VUODEN PÄÄSTÄ pikkumies MAITTELEE *MUMSIS*
Aamos tuossa eka kuvassa vielä enemmän Benun näköinen :) Näyttää herkulliselta nuo piparit! Mekin vielä leivomme, on vaan ollut hidasteita matkassa. Tänään tein Jemin kanssa pehmeän piparkakun, koko pellillisen. Kohta maistellaan!
VastaaPoista...on se Aamos perinnyt äidiltäkin onneksi jotakin - nenän, silmänvärin, luonteen(?) ;)) joo piparit olivat dodella maukkaita!!
VastaaPoistaKaikki lapsethan ovat puolet äitiä ja puolet isää :) Joissakin kuvissa tulee vaan niin selvästi jomman kumman piirteet esiin. Mun mielestä ikäkin vaikuttaa. Kakskuinen saattaa olla eniten vaikka äitinsä näköinen ja viiskuisena vaan isänsä näköinen :)
VastaaPoista